Viires luuku

Ko mun Tytär oli sellane keskenkasvune, siin kymmene korvil, se kävi maalaamas porsliinii kansalaisopiston piiris. Mun koton oli ain kuuses ollu korkeel semmosii hianoi lasikelloi, joita varjeltii kauheest ettei nolis rikkoontunu. Mää halusi ommaa kuusee semmosii kans. Lasisii ei ollu löytyny, mut likka löysi porsliinisii valkosii piirin opelt. Ne se maalas sitte iha oma mau mukkaa ja joka perheenjäsenel oma. Täs mun kellosani on toisel pualel kissa ja toisel koira. Iha varmaa tiatoo siit, kumpi o kumpi ei o.