Joskus pikkulikkana mää sain mun siskoni silloselt anopilt tämmöset piänet joulutontut. Soli ne itte tehny. Se osas kaikkee näprät, ko soli alakoulun ope. Mää ihmettelin kauheest kui mää tämmöset sain. Ei näil voinu leikkii eikä mittää. Nää o iha aikuistemmoiset koristeet. Siit lähtie mää oon pitäny näit ko kultamunnaa. Nää vahtii mun kotonani joka joulu, että kaik o ihmisiks.
maanantai 3. joulukuuta 2012
Kolmas luuku
Joskus pikkulikkana mää sain mun siskoni silloselt anopilt tämmöset piänet joulutontut. Soli ne itte tehny. Se osas kaikkee näprät, ko soli alakoulun ope. Mää ihmettelin kauheest kui mää tämmöset sain. Ei näil voinu leikkii eikä mittää. Nää o iha aikuistemmoiset koristeet. Siit lähtie mää oon pitäny näit ko kultamunnaa. Nää vahtii mun kotonani joka joulu, että kaik o ihmisiks.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No ovat aika iäkäs pariskunta. Hyvin olet säilyttänyt heitä, kun parta ja letit ovat pysyneet valkoisina.
VastaaPoistaSöpöt tontut ja ihana kertomus !
VastaaPoista