Kaheskymmenesensmäine luuku

Vanhaa aikaa tuatii joulukuusi jo Tuamaanpäivän sisäl. Jostai syyst tää homma o nykyää lykkääntyny lähemmäks jouluu, joillai peräti vast jouluaattoo. Samat ihmiset sit kiikuttaa kuuse koval kiiruul heti joulunpyhie jälkee roskiksee. Mää oon sitä miält, et jos kerra nährää nii kova vaiva, et koristellaa se nätiks ja kaikkee, ni kyl sitä nyt iha miälikses kattelee kavvemmanki. Mun kuusi tullee tännää tuppaa ja lähtee sit joskus Loppiaise tianoil poijes.

Kuusi o orotellu jo muutaman päivä sisäl pääsyy. Soon valittu mettänhoirollisest Ystävän mettäst. Tännää mää sen viritän. Tää tilkuist väsätty pikkukuusiki pääsee pramil, vaik sen "latvatähti" eli kello näyttääki vähä väsähtäneelt. Sillonko mää assuin Hollolas, ni mää sain tän ohjeen mun tilkkuopeltani. Tää o semmone ikivihree, tai oikeestaa ikimonivärine, ei kuihru, vaik päälyskello vähä lerputtaaki.