sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Toine luuku

Tännää o ensmmäine arventti. Kirkois lauletaa hoosiannaataavetinpoikaa. Yks kynttilä sytytettää ensmäise arventin merkiks, toivon kynttilä.

Kynttilänjalka o ikivanha, oon periny sen kottooni. Äiti sai sen omast korostans ja sen pohjas o kirjaimet HV. Ne o mun mummuni nimikirjaimet, ei siis mittää muut tarkot. Jallaalle on pariki. Kaimmar hän on ne sit Tampereelt tuanu aikanans. Mukulana jouruin näit ain kiillottaan ja kaikkii muitki hoppeit, vaik en tykänny siit hommast kauhiast. Mut mää varmaan tein sen kummiski kohtuullisest ko äiti ain pani sen mun hommakseni. Mut näil jalloil kävi vähä ohrasest. Nää ei nimittäi ol mittää oikeet umpihoppeet, vaa sillä hinkkaamisel alla oleva pronssi alko tul näkyvii. Ny nää o aika kulunee näköset, mut mää tykkään näist silti. Ne o ain esil mun makkarin senkin pääl.

4 kommenttia:

  1. Kaunis jalka. Pronssisethan on hienommat kuin hopeiset, että hyvän työn olet tehnyt.

    VastaaPoista
  2. Peikko on joskus miättinyt, miksi jokin mitä mummot ja papat ovat pieninä käyttäneet on paljon oikeamman tuntuista kuin ihan uudet samanlaiset.

    VastaaPoista
  3. Kaunis kynttilänjalka ja arvo sen kun nousee vuosien mittaan.
    Mukavaa joulukuuta !

    VastaaPoista
  4. Rauhallista ehtoota ja ekaa adventtia.
    Nätti tuo ekan päivän olkitähti.

    VastaaPoista

Saa kommentoira :)