tiistai 4. joulukuuta 2012

Neljäs luuku

Mää enno mikkää enkulaihmine, mutt kyl ne siivekkäät joulun sanomaan kuuluu. Tää piäni keramiikkaenkula tuli vastaa joskus jossai ja pyys nätisti pääst mukkaa. Vaik täl enkulal on jo jokune vuas ikkää, ni kuuses se ei o viä oikeen päässy oleen. Tänä joulun se siäl aikoo lentää, yläoksil. Tavallisest se sukkii siipiää verstashuaneeni suunnittelutaulun tianoil.

2 kommenttia:

  1. IHANA... minä taas tykkään enemmän enkeleistä, kuin tontuista :)

    VastaaPoista
  2. No tuon voi hyväksyä, kun ei ole liian kiiltokuvamainen. Pidän vain tuollaisista hieman karheista ja rujoistakin enkeleistä.

    VastaaPoista

Saa kommentoira :)