Hätäapuvälinettä

Moon täs murehtinu koko syssy ja talve et kui mää saisi tota lankavarastoo vähä piänemmäks. Ommeinaa kaapit nii täyn, ettei kehtaa uut lankaa ostaa. Ei aut muu ko keksii sellasii värkkäyksii et kulluis vaa varastolankat muttei tarttis ostaa uut. Sillä miälel täsä nyssit oon koittanu ellää, vähä niinko joka kantil.

Mun vanha rakas ooppelini o palvellu mua uskollisesti toistakymmentä vuatta. Soon auliisti toiminu nii muuttoauton ko maatalouskuljetuksiski. Mukana o lähestulkoo ain kulkenu jottai hätäapuvälinettäki, siretarpeit ja viltti ja semmosta. Vaik kaikeks onneks ennoo niit pahemmi tiän pääl tarvinnu. Mut viime syssyn tään vanha uskollise huallot rupes olleen melkeistä kalleempii ko itte auto arvo. Ja viakki oli semmosii, et rupes vähä arveluttaan sillä kulku. Nii mää sitte meni autokauppiaan kans jutteleen. Ja sekös jutteli mun kans oikee miälelläns. Tuloksen oli, et mää rupesi ajjaa uurel ooppelil, semmosel lintueläimel, sorsal. Mukko mää oon vähä semmost hittaasti syttyvää sorttii ja  pitkään tutkiskelevaine, ni mää en arvaa sitä viä sannoo rakkaaks enkä uskolliseks. Mut kyl mää kovasti koitan posetiivisesti sihe suhtautuu. Vaik soon paljo vaaleempiki ko vanha uskolline oli.

Jotta mää soppeutusi paremmi uutee autoo ja se muhu, ni mää pääti tehrä sihe uure hätäapuvilti. Vanhas uskollises oliki vaa semmone varahätävara, jostai kirpparilt löyretty, joka ei punaselt väriltää yhtää soveltunu tähä uutee vaaleesee auto värrii. Nii mää sit kaivoi kaapist iso pussillise aikoinaa villakirjontaan tarkotettui lankoi ja toise pussillise vaalee harmaat Louhisaare lammast. Mää oli jossai vaihees lahjottanu osa Louhisaare lammasvarastost Plikalle, mut hän lahjotti ne auliisti takasi ko kuuli, et mul o huutava tarve. Niist mää aloin virkat isoäiri ruutui, kuinkas muute. Laitoi värillise lanka ja harmaa yhtaikaa, vähä niinko sen kviltmamma taimikäsenyoli tyylii. Välil tuli laskettuu ja räknättyy hartaasti paloje järjestyksii. Harmaat lankaa piti Plikan varastoist hualimata vähä jatkaa koirankarvalankal. Tämmöselt palaset näytti enne ompeluksii.

Toi punane matto alla tekkee palat vähä ouro näkösiks, vilti ulkonäkö muuttu melkosesti ko palaset ompeli yhtee.

 

Reunavirkkauksee löysi viä virolaist harmaat lankaa, joka oli pikkase paksumpaa ko louhisaarelaine, mut soveltu iha hyvi. Toine reunalanka oliki sit Virost ostettuu latvialaist lankaa. Nii, et tämmöne naapurikansapeitto, satarosenttist villaa.

Harmaa pehmensi värei iha mukavasti. Soppii mun uutee vaaleesee autooni kyl hianosti. Ainoo vaa, ko en tiä raaskiiko sitä ny ennää autoo pistää. Tahreentuu viä.